tuli tuossa viikonlopun.. ja oikeastaan jonkin aikaa sitten huomattua kuinka minulla tuo tupakinhimo alkaa tulla taas takaisin... ja siihen on kyllä syitä miksi se tulee takaisin esim. askit ympärillä, tupakin haju sekä kessujen tuoku.. ja kun saan jokapäivä haistaa sen tupakan hajun.. sekä kun katselee.. ympärillä olevat tuntemattomat ihmiset, perheenjäsenet, vieraat, vieraissa kun käydään, sukulaiset ymym. polttaa.. tuntuu välillä että kaikki muuuuut saa polttaa ja kun minulta se kiellettiin niinku NAPS vaan... joo siis ei siinä ole mitään kun tupakanhalu hävisi ja olenhan nyt pysynyt erossa tupakasta jo.. öööö... no ainaki reilu 3 kuukautta.. siis siitä asti kun kasvaimesta saimme tietää.. sillon sain jyrkän sanan että tupakanpoltto loppu sit siihen! niin loppui.. no joo siis olen alaikäinen mutta sentään oli molemmilta vanhemmilta lupa siihen!! ja kun lopetin niin sen jälkeen kuulin muutamalta että lopettaisivat myös.. minun takiani mutta mutta tulosta ei näy vieläkään.. samanlailla ravataan ulkona niinkuin ennenkin.. :( no omat ovat asiansa!
periaatteessa onhan tuo nyt väärin minun rueta muita kieltämään kun mulla nyt sillee oo sananvaltaa vanhempiin.. mutta kun mutta kun.. se vain jostain syystä alkaa ärsyttää niin paljon kun mä näen ja haistan jatkuvasti sen että ihmiset polttaa..
siinä ensimmäiset murheelliset sanani :D sitten jotain muuta löpinää.. ööö... väsymys ja kaikkimuu on mennyt jo torstain jälkeen ohi :) seuraavana edessä vain kuumeen nousu :( toivottavasti ei siis nouse... voisi sanoa että pelkään jo kuumesairastelua...! saisin synttärini viettää rauhallisissa merkeissä..:)
ihana oli minun viikonloppuni!!! :) sain tuon kihlattuni tänne minua hoitelemaan :) sekä samalla sain ensimmäiset synttärilahjani :) rrrrahaa :P sekä saatiin yhteiseksi lahjaksi sellaiset jännät jutut :D en osaa selittää mutta hienot on :) sukulaisia tulivat viettämään synttäreitä tänne kun en itse pääse minnekkään.. :) niin toivat tämän kihlattuni samalla tänne :) harmi vaaan että se joutui tänään lähtemään takaisin kotiin.. mutta ei hätää :) saan sen takasin vielä perjantaina :) nimittäin silloin tulee mummo ja ukki vuorostaan juhlimaan :) tuovat siis murun takaisin :) ja vievät jälleen sunnuntaina... reppanalla tällaista eestaas kulkemista kun ei voi olla kuin viikonlopun vaan :( mutta toivottavasti se sen kestää.. :)
hmm.. taitaapi tärkeemmät olla siinä :) kerron tietenki lisää kuulumisii ku kirjottelen..! :)
Joo se on aika vaikeeta se tupakanpolton lopettaminen. Mäki oon joskus nuorena polttanu vähän aikaa. Meidän perheessä ei polta muut ku se mun nuorempi poika ja oon silleki kyl yrittäny puhua, ett lopettas, mut itestähän se halu pitää tulla, ett lopettaa. Mun mies lopetti tossa 4 vuotta sitten, kun epäilivät sillä keuhkoahtaumatautia ja ikää oli 37 vuotta. Taitaa olla sun paras synttärilahjas, ett saat olla sun tyttöystäväs kanssa :). Ja kyl mä uskon, ett sun tyttöystäväs kestää tän ajan...loppujen lopuks, ku miettii, niin se on pieni aika elämässä :) vaik tietysti ku menee päivä päivältä ja miettii kauan hoidot vielä kestää, niin voi tuntua pitkältä...muistan meinaa itestäni saman. Toivottavasti saat olla nyt tän väliajan terveenä ja paljon onnea sulle ja Iidalle! Ja syökää paljon kakkua :D. t: Sari
VastaaPoistajuu..... Ymmärrän hyvin, sun ajatuksia tupakanpolton lopettamisesta. Sulta se loppu, ku seinään ja sinä pystyit siihen. Se on enemmän ku hatun noston arvoinen suoritus. Minä taas, vaikka on pätevä syyki, niin en oo vielä toistaseksi pystyny. Sitä kun on niin pitkään vetäny, niin se "muka" on niin vaikeeta, vaikka eihän se vaatis kuin päätöksen, joka pitää. Minäkää en oo vielä sitä päätöstä tehny... Siis toisin sanoen, annan ikäänkuin luvan itselleni polttaa, vaikkaki vähemmän, ku ennen.... TYHMÄÄ toimintaa ja vieläpä aikuiselta :/... Ole sinä vaan ylpeä itsestäsi ja pysy lujana. Hajut varmasti tekee tiukkaa... Ei muuta ku kotona kauhee metakka päälle;)
PoistaT. Tiia.... Piti laitta, ku en tiiä, että näkyykö tuo nimimerkki
Koitahan sinnitellä